Sisällysluettelo
Ulkoisvaikutukset
Taloustieteen ymmärtäminen on avainasemassa monissa yhteiskunnallisissa päätöksissä. Tällä kertaa keskitymme ulkoisvaikutuksiin eli eksternaliteetteihin (externalities). Ne ovat sellaisia taloudellisen toiminnan seurauksia, joista osa tai kaikki aiheutuu sen kuuluisan Jonkun Muun hyödyksi tai vahingoksi.
Tuntemattoman Miehen Halpojen Pyörien Kauppa
Ajatellaanpa esimerkin vuoksi, että Tuntematon Mies perustaa polkupyöräkaupan. Koska hän haluaa säästää kustannuksissa, hän hankkii varastonsa maahantuojan sijaan suoraan kerrostalojen pyörävarastoista ”löytämistään” pyöristä. Vaikka tällainen bisnes voisi hyödyttää sekä Tuntematonta Miestä että häneltä halpoja pyöriä ostavia asiakkaita huomattavasti, olemme kuitenkin yhteiskuntina päättäneet, ettei niin saa tehdä - koska jokainen varmasti ymmärtää, että kyseisen bisneksen laskut jäisivät polkupyörien omistajien maksettaviksi.
Jatketaan silti ajatusleikkiä hetkisen. Jos lait ja niitä valvovat viranomaiset eivät puuttuisi asiaan ja pakottaisi Tuntematonta Miestä sekä lopettamaan liiketoimensa että korvaamaan pyörien omistajille aiheuttamansa haitalliset ulkoisvaikutukset eli ulkoiskustannukset, Tuntematon Mies voisi myydä polkupyöriä polkuhintaan. Vähitellen Tuntemattoman Miehen Halpojen Pyörien Kauppa saattaisi laajentua ja palkata lisää työvoimaa. Se tulisi tunnetuksi tärkeänä työllistäjänä. Tuntematonta Miestä kehuttaisiin niin lehdistössä, sosiaalisessa mediassa kuin poliitikkojenkin toimesta bisnesneroksi ja yhteisön tukipilariksi. Samalla Halpojen Pyörien Kauppa syrjäyttäisi rehelliset kilpailijansa, tai pakottaisi heidätkin ulkoistamaan laskujensa maksamisen Joillekin Muille.
Halvalla hinnalla olisi toinenkin seuraus. Moni, joka ei oikeastaan olisi ehkä halunnutkaan pyörää tai ainakaan kovin kallista pyörää, tulisi ostaneeksi polkupyörän. Seurauksena olisi rajallisten resurssien ylikulutusta. Jos ulkoisvaikutuksia ei huomioida hinnoissa, se on markkinamekanismin väistämätön seuraus: hyödykkeitä, joiden kustannuksista osan maksaa Joku Muu, käytetään aina enemmän kuin kannattaisi.
Jos yhteisö jostain syystä ymmärtäisi vasta tässä vaiheessa, mistä Halpojen Pyörien Kauppa hankkii varastonsa, ja yrittäisi puuttua asiaan, Tuntematon Mies epäilemättä vetoaisi liiketoimintansa laajuuteen ja tärkeyteen kansantaloudelle, työllistävään vaikutukseensa, ja siihen, että kaikki kilpailijatkin toimivat samoin.
Tosimaailma on ikävän lähellä Halpojen Pyörien Kauppaa
Kun ulkoiskustannusten esimerkkinä käyttää varastettujen polkupyörien kauppaa, jokainen ymmärtää, miten järjetöntä liiketoiminnan kustannusten maksattaminen toisilla olisi. Silti todellisuudessa lähes kaikki talouden toimijat, niin kansalaiset, valtio kuin yrityksetkin, maksattavat vähintään osan laskuistaan Joillain Muilla. Ja silloin, kun laskut haluttaisiin saada ne aiheuttavan maksettavaksi esimerkiksi sääntelyä kiristämällä, suuri osa ihmisistä asettuu Tuntemattoman Miehen puolelle. Mitä suurempia vaurauksia ulkoiskustannukset unohtamalla on voinut tehdä, sitä enemmän sääntelyn kiristämistä vastustavilla on rahaa - ja valtaa.
Myös ulkoishyödyt tulee huomioida
Ulkoisvaikutukset voivat kuitenkin olla myös positiivisia. Esimerkiksi koulutus ja tutkimus tuottavat positiivisia ulkoisvaikutuksia eli ulkoishyötyjä koko yhteiskunnalle. Koska ulkoishyödyt eivät koidu koulutuksen maksajalle, rationaalinen maksaja sijoittaisi koulutukseen vähemmän kuin yhteisen hyvän vuoksi ehkä kannattaisi. Kyseessä on aivan sama markkinamekanismin ominaisuus kuin liian halpojen resurssien ylikulutuksessa, mutta toisin päin. Markkinaehtoisesti koulutusta ja tutkimusta tehtäisiin vähemmän kuin kannattaisi.
Ulkoisvaikutusten laskenta ei ole eksaktia tiedettä
Ulkoiskustannusten laskeminen on valitettavasti vaikeaa. Mikään luonnonlaki tai matemaattinen kaava ei pysty kertomaan, mitä ylipäätään pitäisi laskea kustannuksiksi, ja millä tavalla. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen ulkoiskustannuksiksi arvioidaan tästä syystä mitä tahansa muutamasta kymmenestä eurosta hiilidioksiditonnia kohden aina yli tuhanteen euroon tonnia kohden.
Laskennan vaikeudesta ei kuitenkaan seuraa, että ulkoisvaikutuksia ei olisi, tai että ne voisi jättää huomiotta. Joku Muu vain maksaa laskun. Nyky-yhteiskunnissa lopullinen Joku Muu on loppujen lopuksi hyvin usein veronmaksaja.
Markkinamekanismi käytännössä pakottaa yritykset ja yksityiset kansalaiset kokonaisuuden kannalta hölmöihin ratkaisuihin, jos ulkoisvaikutuksia ei huomioida mitenkään. Monimutkaisessa maailmassa lähes kaikella on kuitenkin ulkoisvaikutuksia. 2020-luvulla hyvä lähtökohta niiden hinnoittelulle on ”enemmän:” vaikka emme ihan tarkkaan tietäisi, miten suuria vaikutukset ovat, voimme olla melko varmoja, että etenkään ympäristöhaittoja ei arvioida likimainkaan oikeisiin hintoihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että liian usein yhteiskunta ja veronmaksajat joutuvat maksamaan ulkoishaittojen laskut. Tämä johtaa yhteisön köyhtymiseen ja yksittäisten toimijoiden rikastumiseen, mikä on pitkällä tähtäimellä kestämätöntä. Siksi ulkoisvaikutukset on huomioitava taloudellisessa päätöksenteossamme entistä tarkemmin.