sosiaali-_ja_terveydenhuollon_ongelmat_suomessa
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisio | |||
| sosiaali-_ja_terveydenhuollon_ongelmat_suomessa [2023/12/15 17:09] – poistettu - ulkoinen muokkaus (Unknown date) 127.0.0.1 | sosiaali-_ja_terveydenhuollon_ongelmat_suomessa [2023/12/15 17:09] (nykyinen) – ↷ Page moved from talous:sosiaali-_ja_terveydenhuollon_ongelmat_suomessa to sosiaali-_ja_terveydenhuollon_ongelmat_suomessa Janne M. Korhonen | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | ====== Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat ====== | ||
| + | ===== Mistä ongelmat johtuvat? ===== | ||
| + | |||
| + | ==== 1990-luvun laman leikkauksia ei ole korjattu ==== | ||
| + | |||
| + | > Terveydenhuollon professori **Kristiina Patja** Helsingin yliopistosta paikantaa nykytilan synnyn 1990-luvun alussa tehtyihin päätöksiin. | ||
| + | > | ||
| + | > Tuolloin sote-palveluiden rahoituksen päätäntävalta siirrettiin valtiolta kunnille. Sitten iski lama. Esimerkiksi psykiatristen palveluiden osalta ajatuksena oli siirtää resurssit avopalveluihin. | ||
| + | > | ||
| + | > Toisin kuitenkin kävi. | ||
| + | > | ||
| + | > – Lamassa ainoastaan leikattiin eikä esimerkiksi avopalveluita koskaan oikein syntynyt. Toinen muutos oli, että erikoissairaanhoidon palveluista tuli jälkilaskutukseen perustuvaa toimintaa. Eli ensin tehtiin ja sen jälkeen katsottiin, paljonko se maksaa. Laskut lähetettiin kunnille, Patja kertaa. | ||
| + | > | ||
| + | > Syntyi malli, jota Patja kuvaa perusterveydenhuollon ”leikkausautomaatiksi”. | ||
| + | > | ||
| + | > – Avopalveluista ja julkisista palveluista aina säästettiin tai niihin ei resursoitu lisää rahaa. Sen myötä terveydenhuollon rakenne alkoi hitaasti muuttua, Patja kuvaa.(([[https:// | ||
| + | |||
| + | ==== Terveydenhuollon rahoitus alle länsieurooppalaisen keskiarvon ==== | ||
| + | |||
| + | > //" | ||
| + | |||
| + | |||
| + | ==== Terveiden hoitajia liikaa, sairaiden hoitajia liian vähän ==== | ||
| + | |||
| + | |||
| + | |||
| + | === Suomen terveydenhoito huipputehokas, | ||
| + | |||
| + | Sote-palvelut tuotetaan Suomessa edullisesti, | ||
| + | |||
| + | Vuonna 2018 arvostetussa Lancet-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen(([[https:// | ||
| + | |||
| + | Toisen, myöskin vuonna 2018 Lancetissa julkaistun tutkimuksen(([[https:// | ||
| + | |||
| + | Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, | ||
| + | |||
| + | ===== Mitä ongelmille pitäisi tehdä? ===== | ||
| + | |||
| + | ==== Yksityistäminen ei säästäisi rahaa ==== | ||
| + | |||
| + | >// | ||
| + | |||
| + | //Katso myös [[Myytit-Yksityinen on aina tehokkaampi|Myytti: | ||
| + | |||
| + | |||
| + | ===== Lähteet ===== | ||
| + | |||
| + | ==== Tutkimuksia ==== | ||
| + | |||
| + | Dieleman, J. L., ym. (2018). Trends in future health financing and coverage: Future health spending and universal health coverage in 188 countries, 2016–40. //The Lancet//, 391(10132), 1783–1798. [[https:// | ||
| + | |||
| + | Fullman, N., ym. (2018). Measuring performance on the Healthcare Access and Quality Index for 195 countries and territories and selected subnational locations: A systematic analysis from the Global Burden of Disease Study 2016. //The Lancet//, 391(10136), 2236–2271. [[https:// | ||
| + | ]] | ||
| + | |||
| + | ==== Uutisia ==== | ||
| + | |||
| + | [[https:// | ||
| + | |||
| + | [[https:// | ||