Terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta paikantaa nykytilan synnyn 1990-luvun alussa tehtyihin päätöksiin.

Tuolloin sote-palveluiden rahoituksen päätäntävalta siirrettiin valtiolta kunnille. Sitten iski lama. Esimerkiksi psykiatristen palveluiden osalta ajatuksena oli siirtää resurssit avopalveluihin.

Toisin kuitenkin kävi.

– Lamassa ainoastaan leikattiin eikä esimerkiksi avopalveluita koskaan oikein syntynyt. Toinen muutos oli, että erikoissairaanhoidon palveluista tuli jälkilaskutukseen perustuvaa toimintaa. Eli ensin tehtiin ja sen jälkeen katsottiin, paljonko se maksaa. Laskut lähetettiin kunnille, Patja kertaa.

Syntyi malli, jota Patja kuvaa perusterveydenhuollon ”leikkausautomaatiksi”.

– Avopalveluista ja julkisista palveluista aina säästettiin tai niihin ei resursoitu lisää rahaa. Sen myötä terveydenhuollon rakenne alkoi hitaasti muuttua, Patja kuvaa.¹⁾

”Olisi syytä miettiä, pitäisikö jollain aikavälillä rahoitus nostaa länsieurooppalaiselle tasolle.” Professori Ilmo Keskimäki, Yle Uutiset 25.4.2023²⁾

Sote-palvelut tuotetaan Suomessa edullisesti, mutta silti laadukkaasti.

Vuonna 2018 arvostetussa Lancet-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen³⁾ mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta maailman paras yhdessä Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Näiden maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa hoidon tulosten suhteen. Suomen terveydenhuolto on viime vuosina kuitenkin parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.⁴⁾

Toisen, myöskin vuonna 2018 Lancetissa julkaistun tutkimuksen⁵⁾ mukaan Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat maailmassa. Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3300 dollaria vuodessa. Tämä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.⁶⁾

Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8000 dollaria henkilöä kohden. Hinta ei kuitenkaan takaa laatua: Tutkijoiden kehittämät terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista. Pelkkä rahan syytäminen terveydenhuoltoon ei siis riitä, ja USA onkin terveydenhuollon laatu- ja saavutettavuusasteikossa Tsekin tasavallan jälkeen sijalla 29. Tutkimuksen mukaan erveydenhuoltoon laitetusta rahasta saadaan paras tulos, kun rahoitus- ja terveydenhuoltojärjestelmää johdetaan ja hallinnoidaan luotettavasti niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.⁷⁾

Terveydenhuoltotutkimuksen professori Keskimäen mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että julkisessa terveydenhuollossa palveluiden tuottaminen olisi tehottomampaa kuin yksityisellä.⁸⁾

Katso myös Myytti: Yksityinen on aina julkista tehokkaampi

Dieleman, J. L., ym. (2018). Trends in future health financing and coverage: Future health spending and universal health coverage in 188 countries, 2016–40. The Lancet, 391(10132), 1783–1798. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30697-4

Fullman, N., ym. (2018). Measuring performance on the Healthcare Access and Quality Index for 195 countries and territories and selected subnational locations: A systematic analysis from the Global Burden of Disease Study 2016. The Lancet, 391(10136), 2236–2271. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30994-2

STT 27.6.2018: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä maailman paras.

Yle Uutiset 25.4.2023: Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut.