Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- transaktiokustannukset [2024/01/13 14:57] – luotu, kaipaa ehkä hiomista, väliotsikoita yms. Jarkko Lauspalo
+++ transaktiokustannukset [2024/01/13 15:16] (nykyinen) – Lisätty linkit Jarkko Lauspalo
@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 Tarkemmin sanoen: miksi yrityksiä on olemassa?
+===== Markkinamekanismi nojaa hajautettuun päätöksentekoon =====
 Perinteisessä taloustieteessä pidetään todistettuna, eikä ihan huonoista syistä, että lähtökohtaisesti tehokkain eli vähiten kaikkea haaskaava tapa organisoida talous perustuu markkinamekanismiin. Markkinamekanismin tehokkuus perustuu lyhyesti sanoen siihen, että niukoilla resursseilla - ja kaikki taloudellisen päätöksenteon piiriin kuuluvat resurssit ovat lähtökohtaisesti niukkoja - on monia mahdollisia käyttökohteita. Kukaan yksittäinen taho ei tunne näitä kaikkia.
@@ Rivi 19: / Rivi 21: @@
 Niinpä niukkojen resurssien tehokas jakaminen edellyttää toimijoiden jotenkin yhdessä päättävän, miten resurssit jaetaan. Tähän on periaatteessa monta eri tapaa. Ennemmin tai myöhemmin kuitenkin toimijat joutuvat valitsemaan: haluanko enemmän omenoita vai appelsiineja?
-Hajautettu päätöksenteko on vaihtoehtoja, kuten hierarkioita (ylempi taho päättää) vähemmän haaskaava tapa jakaa niukat resurssit. Markkinamekanismi on vain nimi prosessille, missä miljoonat toimijat äänestävät kukkarollaan, miten he rajallisia resursseja haluaisivat käyttää.
+Päätöksenteko voi myös olla hierarkkista, missä ylempi taho päättää. Hajautettu päätöksenteko on kuitenkin yleensä vähemmän haaskaava tapa jakaa niukat resurssit. Markkinamekanismi on vain nimi prosessille, missä miljoonat toimijat äänestävät kukkarollaan, miten he rajallisia resursseja haluaisivat käyttää.
 Mutta jos ja kun markkinat (tai hajautettu päätöksenteko, yleisesti ottaen) ovat hierarkioita tehokkaampi tapa jakaa resursseja, miksi enemmän tai vähemmän hierarkkisesti toimivia yrityksiä sitten on olemassa?
 Miksi _kaikkea_ ei organisoida markkinoilla?
+===== Transkatiokustannukset lisäävät kaupanteon kustannuksia =====
 Moni pitänee kysymystä "miksi on yrityksiä" typeränä. Taloustieteilijä Ronald Coase ei pitänyt. Hän esitti 1937, että selitys piilee vaihdannan järjestäytymisen kustannuksissa. Jos toimijoiden etsiminen, valvominen, koordinointi jne. on helppoa, kustannukset ovat pienet.
-Kun vaihdannan kustannukset eli transaktiokustannukset ovat pienet, toiminta kannattaa järjestää hajautetusti - markkinoilla. Mutta hierarkia toimii usein paremmin, jos transaktiokustannukset ovat suuret. Siksi taloudessa on myös hierarkioita - organisaatioita kuten yrityksiä.
+Kun vaihdannan kustannukset eli transaktiokustannukset ovat pienet, toiminta kannattaa järjestää hajautetusti - markkinoilla. Mutta hierarkia toimii usein paremmin, jos transaktiokustannukset ovat suuret. Siksi taloudessa on myös hierarkkisesti johdettuja organisaatioita kuten yrityksiä.
 Raja, mihin yritys (tai muu organisaatio) loppuu ja missä markkinat alkavat, määrittyy transaktiokustannusteorian mukaan siihen, missä markkinavaihdannan kautta koordinoidun yhteistyön transaktiokustannukset alittavat hierarkian kustannukset. Otetaanpa pieni esimerkki.
@@ Rivi 36: / Rivi 41: @@
 Joskus, kun maailmankauppa oli vaikeampaa ja luottamuksen rakentaminen kaukaisiin toimijoihin haastavampaa, suuret yritykset pyrkivät hallitsemaan koko tuotantoketjua. Esimerkiksi Ford omisti jossain vaiheessa jopa plantaaseja, joilla tuotettiin kumi Fordien renkaisiin.
+===== Varoittava esimerkki: Sears =====
 Toisaalta aina löytyy toopeja, jotka eivät usko transaktiokustannusten teoriaan, vaan luulevat markkinoiden olevan ratkaisu KAIKKEEN. Kuuluisin tapaus lienee USA:n joskus suurin tavarataloketju Sears. Sen johtajaksi nousi 2005 Ayn Randia fanittanut libertaari Edward Lampert.
@@ Rivi 41: / Rivi 48: @@
 Lampert piti markkinoiden näkymätöntä kättä kaikkivoipaisena ja toteutti ideologiaansa myös Searsilla. Yrityksen eri osastot laitettiin kilpailemaan sisäisillä markkinoilla. Itsekkyyden ja kilpailun piti nostaa koko putiikki uuteen kukoistukseen.
-Lopputulos oli arvattavissa. Markkinoilla on monia hyviä puolia, mutta yhteistyötä se tuppaa vaikeuttamaan. Osastot käytännössä repivät toisensa kappaleiksi, ja Sears meni konkkaan 2018.
+Lopputulos oli arvattavissa. Markkinoilla on monia hyviä puolia, mutta yhteistyötä se tuppaa vaikeuttamaan. Osastot käytännössä repivät toisensa kappaleiksi, ja [[https://www.versobooks.com/en-gb/blogs/news/4385-failing-to-plan-how-ayn-rand-destroyed-sears|Sears meni konkkaan 2018]].
+===== Luottamus alentaa transaktiokustannuksia =====
 Mutta jos voit luottaa toisiin toimijoihin, markkinatkin toimivat paremmin. Esim. kallista (eli aikaa ja/tai rahaa vaativaa) valvontaa tarvitaan paljon vähemmän. Yhteistyöstä tulee halvempaa eli helpompaa. Transaktiokustannukset mittaavatkin suurelta osin juuri luottamusta.
@@ Rivi 49: / Rivi 58: @@
 Esimerkiksi Suomessa on tapana luottaa toisiin, ja se näkyy.
 Jokainen voi kuvitella vaikkapa millaista olisi elämä, jos pienimmissäkin yhteistyöhankkeissa pitäisi käyttää apuna juristeja ja solmia monikymmensivuisia sopimuksia ettei toinen osapuoli toimi opportunistisesti. Yhteistyötä tehtäisiin lähinnä jos olisi pakko.
+===== Transaktiokustannukset ovat oleelliset terveydenhuollon järjestämisessä =====
 Transaktiokustannuksilla on merkitystä myös esimerkiksi terveydenhuollossa. Paljon puhuttu terveydenhuollon siirtäminen enenevästi yksityisille toimijoille on paraatiesimerkki tilanteesta, missä transaktiokustannusteoriaa pitäisi kuunnella.
@@ Rivi 65: / Rivi 76: @@
 Sitten tulee Ongelmia.
-Korkean luottamuksen yhteiskunnassa ongelmat ovat pienempiä. Jaakko Hallila teki 2019 väitöskirjan transaktiokustannuksista yksityistetyissä terveydenhuoltopalveluissa ja totesi, että hoidon _laatu_ ei ole ainakaan vielä kärsinyt.
+Korkean luottamuksen yhteiskunnassa ongelmat ovat pienempiä. [[https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9969|Jaakko Hallila teki 2019 väitöskirjan]] transaktiokustannuksista yksityistetyissä terveydenhuoltopalveluissa ja totesi, että hoidon _laatu_ ei ole ainakaan vielä kärsinyt.
 Mutta _mikään_ tutkimuspaikkakunnista ei osannut laskea transaktiokustannuksia. Eli esimerkiksi niitä kustannuksia, joita veronmaksajalle aiheutuu yksityisten toimijoiden valvomisesta. Eikä niitä oikein ymmärretä osaksi ulkoistamisen kustannuksia. Vaikka kustannuksia ne ovat.