| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio |
| kayttajat:jmkorhonen:22-08-31_miksi_saksa_luopui_ydinvoimasta [2023/05/23 18:16] – Janne M. Korhonen | kayttajat:jmkorhonen:22-08-31_miksi_saksa_luopui_ydinvoimasta [2023/12/15 17:08] (nykyinen) – ↷ Links adapted because of a move operation Janne M. Korhonen |
|---|
| ====== Miksi Saksa luopui ydinvoimasta? ====== | {{htmlmetatags>metatag-robots=(index,follow) |
| | metatag-keywords=(ydinvoima, Saksa, historia, energiapolitiikka) |
| | metatag-description=(Saksan päätös luopua ydinvoimasta oli hölmö, mutta historian valossa ymmärrettävä.) |
| | metatag-media-og:image=() |
| | metatag-og:description=() |
| | metatag-og:any=() |
| | }} |
| | ====== Miksi Saksa luopui ydinvoimasta? (2022) ====== |
| Saksa teki virheen päättäessään sulkea ydinvoiman ennen fossiilisia voimalaitoksia. Olen tätä mieltä ollut vuodesta 2010, jo ennen kuin Fukushiman onnettomuus sai **Angela Merkelin** luopumaan ydinvoimaloille jo luvatusta mutta kansan laajalti vastustamasta jatkoajasta ja palaamaan alunperin vuonna 2000 päätettyyn aikatauluun sulkea ydinvoima vuoteen 2022 mennessä. | Saksa teki virheen päättäessään sulkea ydinvoiman ennen fossiilisia voimalaitoksia. Olen tätä mieltä ollut vuodesta 2010, jo ennen kuin Fukushiman onnettomuus sai **Angela Merkelin** luopumaan ydinvoimaloille jo luvatusta mutta kansan laajalti vastustamasta jatkoajasta ja palaamaan alunperin vuonna 2000 päätettyyn aikatauluun sulkea ydinvoima vuoteen 2022 mennessä. |
| |
| {{tag>Energia Ydinvoima Ympäristö Saksa jmkorhonen 2022}} | Vuoden 2011 jälkeen käytin kirjaimellisesti tuhansia tunteja väitöskirjani tekemiseen tarkoitettua aikaa kirjoittaakseni aiheesta kriittisiä kirjoituksia ja väitellen päätöstä puolustaneiden kanssa. Kaksi **Rauli Partasen** kanssa kirjoittamaani, ydinvoimaa vahvasti puolustanutta kirjaa ([[:korhonen2015_uhkapeli_ilmastolla|Uhkapeli ilmastolla, 2015]], ja [[:partanen2016_musta_hevonen|Musta hevonen, 2016]]) syntyivät nimenomaan näistä keskusteluista. Samat keskustelut myötävaikuttivat merkittävästi siihen, että olimme perustamassa ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvaa ympäristöliikettä, Ekomodernisteja. |
| | |
| Vuoden 2011 jälkeen käytin kirjaimellisesti tuhansia tunteja väitöskirjani tekemiseen tarkoitettua aikaa kirjoittaakseni aiheesta kriittisiä kirjoituksia ja väitellen päätöstä puolustaneiden kanssa. Kaksi **Rauli Partasen** kanssa kirjoittamaani, ydinvoimaa vahvasti puolustanutta kirjaa ([[kayttajat:jmkorhonen:Uhkapeli ilmastolla (2015)|Uhkapeli ilmastolla, 2015]], ja [[kayttajat:jmkorhonen:Musta hevonen (2016)|Musta hevonen, 2016]]) syntyivät nimenomaan näistä keskusteluista. Samat keskustelut myötävaikuttivat merkittävästi siihen, että olimme perustamassa ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvaa ympäristöliikettä, Ekomodernisteja. | |
| |
| Silti, mitä enemmän olen Saksan ydinvoimapäätöksen taustoihin perehtynyt, sitä paremmin ymmärrän miksi päätöksellä oli saksalaisten vankka, puoluerajat ylittänyt tuki. Esimerkiksi vuonna 2011 ydinvoimasta luopumisen puolesta äänesti 513 valtiopäivien kuudestasadasta kansanedustajasta (yli 85 %). Vasemmiston 76 edustajaa vastustivat päätöstä vain, koska ydinvoimasta ei luovuttu heti eikä ydinvoiman kieltoa kirjoitettu perustuslakiin.(([[https://www.thelocal.com/20110630/35989/|The Local (2011). Parliament backs nuclear energy phaseout.]])) | Silti, mitä enemmän olen Saksan ydinvoimapäätöksen taustoihin perehtynyt, sitä paremmin ymmärrän miksi päätöksellä oli saksalaisten vankka, puoluerajat ylittänyt tuki. Esimerkiksi vuonna 2011 ydinvoimasta luopumisen puolesta äänesti 513 valtiopäivien kuudestasadasta kansanedustajasta (yli 85 %). Vasemmiston 76 edustajaa vastustivat päätöstä vain, koska ydinvoimasta ei luovuttu heti eikä ydinvoiman kieltoa kirjoitettu perustuslakiin.(([[https://www.thelocal.com/20110630/35989/|The Local (2011). Parliament backs nuclear energy phaseout.]])) |
| En tunne saksalaista yhteiskuntaa tai ajatusmaailmaa likikään niin hyvin, että osaisin sanoa, onko näissä arveluissa perää. Uskallan kuitenkin väittää, että ottaen huomioon Saksan asukastiheyden, sen nopean teollistumisen ja jälleenrakennuksen aiheuttamat mittavat ympäristövahingot, maan aseman ydinsodan todennäköisimpänä taistelukenttänä ja muistot sekä piittaamattomista vallanpitäjistä että tuhoutuneista kaupungeista, mitään epämääräisiä kansallisia ominaisuuksia vaativia selityksiä ei edes tarvita. Kaiken muun lisäksi Saksassa oli myös vahva hiilikaivosteollisuus, jolle ydinvoima oli suora uhka. Esimerkiksi Ranskassa hiiliesiintymiä ja kaivoksia oli vain vähän. | En tunne saksalaista yhteiskuntaa tai ajatusmaailmaa likikään niin hyvin, että osaisin sanoa, onko näissä arveluissa perää. Uskallan kuitenkin väittää, että ottaen huomioon Saksan asukastiheyden, sen nopean teollistumisen ja jälleenrakennuksen aiheuttamat mittavat ympäristövahingot, maan aseman ydinsodan todennäköisimpänä taistelukenttänä ja muistot sekä piittaamattomista vallanpitäjistä että tuhoutuneista kaupungeista, mitään epämääräisiä kansallisia ominaisuuksia vaativia selityksiä ei edes tarvita. Kaiken muun lisäksi Saksassa oli myös vahva hiilikaivosteollisuus, jolle ydinvoima oli suora uhka. Esimerkiksi Ranskassa hiiliesiintymiä ja kaivoksia oli vain vähän. |
| |
| ====== 3. Rikkailla oli varaa vain halvimpaan ====== | ===== 3. Rikkailla oli varaa vain halvimpaan ===== |
| |
| Yleinen mielipide oli kuitenkin vain yksi tekijä. Ilman ydinvoiman vastustajiakin, öljykriisin lietsoma ydinvoimabuumi olisi hiipunut 1980-luvun puolivälissä. Kuten amiraali Rickover oli varoittanut, todellisuudessa rakennettavat reaktorit olivat aina kalliimpia, monimutkaisempia ja hitaampia rakentaa kuin ne reaktorit, joita esitettiin rakennettavaksi. Todellisuudessa rakennetut reaktorit eivät yksinkertaisesti kyenneet kilpailemaan hinnalla fossiilisen energian kanssa kuin lähinnä niissä maissa, joiden omat fossiilisen energian varat olivat pieniä. Samaan aikaan tekniikan kehitys paransi esimerkiksi hiilivoimaloiden tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä. | Yleinen mielipide oli kuitenkin vain yksi tekijä. Ilman ydinvoiman vastustajiakin, öljykriisin lietsoma ydinvoimabuumi olisi hiipunut 1980-luvun puolivälissä. Kuten amiraali Rickover oli varoittanut, todellisuudessa rakennettavat reaktorit olivat aina kalliimpia, monimutkaisempia ja hitaampia rakentaa kuin ne reaktorit, joita esitettiin rakennettavaksi. Todellisuudessa rakennetut reaktorit eivät yksinkertaisesti kyenneet kilpailemaan hinnalla fossiilisen energian kanssa kuin lähinnä niissä maissa, joiden omat fossiilisen energian varat olivat pieniä. Samaan aikaan tekniikan kehitys paransi esimerkiksi hiilivoimaloiden tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä. |
| Tämä nähtiin esimerkiksi Suomessa. Maaliskuussa 1986 Eduskunnalle jätettiin käsiteltäväksi periaatepäätös viidennestä ydinvoimalasta. Vain paria kuukautta myöhemmin tapahtunut Tshernobylin onnettomuus ja öljyn hinnan romahdus hautasivat hankkeen hetkeksi, mutta asiaan palattiin 1991. Kun päätös eteni Eduskuntaan 1993, Suomi oli kuitenkin ajautunut syvälle lamaan. Ennusteet sähkön kulutuksesta olivat muuttuneet vähintäänkin epävarmoiksi, ja valtion kassa ammotti tyhjyyttään. Presidentti Koiviston muistelmien mukaan valtiolla ei kertakaikkisesti ollut rahaa hankkeen vaatimiin valtiontakauksiin, ja tämä olisi paljastunut kiusallisesti mikäli muutenkin epävarmalla pohjalla ollut hanke olisi edennyt.((Koivisto (2017). Kaksi kautta I: Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994.)) Hallituspuolue Keskustan nuori kansanedustaja **Matti Vanhanen** esittelikin ponnen, jolla hanke loppujen lopuksi kaadettiin. Viides ydinvoimalupa myönnettiin silti vuonna 2002. Voimalan oli tarkoitus valmistua neljässä vuodessa, mutta tätä kirjoittaessa rakentaminen on kestänyt jo 17 vuotta. Kuten amiraali Rickover liki 70 vuotta sitten totesi, reaktoreiden rakentaminen on paperilla aina helppoa mutta käytännössä aina vaikeaa.((Rickover (1953), Paper Reactors, Real Reactors.)) | Tämä nähtiin esimerkiksi Suomessa. Maaliskuussa 1986 Eduskunnalle jätettiin käsiteltäväksi periaatepäätös viidennestä ydinvoimalasta. Vain paria kuukautta myöhemmin tapahtunut Tshernobylin onnettomuus ja öljyn hinnan romahdus hautasivat hankkeen hetkeksi, mutta asiaan palattiin 1991. Kun päätös eteni Eduskuntaan 1993, Suomi oli kuitenkin ajautunut syvälle lamaan. Ennusteet sähkön kulutuksesta olivat muuttuneet vähintäänkin epävarmoiksi, ja valtion kassa ammotti tyhjyyttään. Presidentti Koiviston muistelmien mukaan valtiolla ei kertakaikkisesti ollut rahaa hankkeen vaatimiin valtiontakauksiin, ja tämä olisi paljastunut kiusallisesti mikäli muutenkin epävarmalla pohjalla ollut hanke olisi edennyt.((Koivisto (2017). Kaksi kautta I: Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994.)) Hallituspuolue Keskustan nuori kansanedustaja **Matti Vanhanen** esittelikin ponnen, jolla hanke loppujen lopuksi kaadettiin. Viides ydinvoimalupa myönnettiin silti vuonna 2002. Voimalan oli tarkoitus valmistua neljässä vuodessa, mutta tätä kirjoittaessa rakentaminen on kestänyt jo 17 vuotta. Kuten amiraali Rickover liki 70 vuotta sitten totesi, reaktoreiden rakentaminen on paperilla aina helppoa mutta käytännössä aina vaikeaa.((Rickover (1953), Paper Reactors, Real Reactors.)) |
| |
| ====== 4. Loppupeli ====== | ===== 4. Loppupeli ===== |
| |
| Viimeinen Saksassa rakennettu ydinvoimala valmistui 1989. Seuraavana vuonna paljastui, että itäsaksalainen Lubminin ydinvoimala oli käynyt vuonna 1976 hyvin lähellä ytimen sulamisonnettomuutta ja kenties merkittävää radioaktiivista päästöä. Kuudesta jäähdytyspumpusta viisi oli pettänyt tulipalon seurauksena, mutta viimeinen toimiva pumppu oli onneksi riittänyt reaktorin jäähdytykseen.((Protzman (1990). [[https://www.nytimes.com/1990/01/23/world/upheaval-east-east-germany-discloses-serious-accident-nuclear-plant-1976.html|Upheaval in the East; East Germany Discloses Serious Accident at Nuclear Plant in 1976]]. //The New York Times//.)) Itä-Saksan neuvostovalmisteiset voimalat suljettiinkin nopeasti Saksojen yhdistymisen jälkeen, mutta läntisten voimaloiden käyttöä jatkettiin. Hiilen asema energianlähteenä vahvistui myös siksi, koska ruskohiili oli köyhyydestä ja äärioikeiston noususta kärsivillä entisen Itä-Saksan alueilla harvoja suuria työllistäjiä. Kuten eräs sanonta kuului, mieluummin ruskea hiili kuin ruskeat paidat. (Ylipäätään, saksalaisten muistoja 1930-luvusta ei kannata aliarvioida. Taloudellinen toivottomuus ja vyönkiristyspolitiikka ajoivat miljoonat saksalaiset äänestämään natseja, ja pelko saman toistumisesta on edelleen vahva voima.) | Viimeinen Saksassa rakennettu ydinvoimala valmistui 1989. Seuraavana vuonna paljastui, että itäsaksalainen Lubminin ydinvoimala oli käynyt vuonna 1976 hyvin lähellä ytimen sulamisonnettomuutta ja kenties merkittävää radioaktiivista päästöä. Kuudesta jäähdytyspumpusta viisi oli pettänyt tulipalon seurauksena, mutta viimeinen toimiva pumppu oli onneksi riittänyt reaktorin jäähdytykseen.((Protzman (1990). [[https://www.nytimes.com/1990/01/23/world/upheaval-east-east-germany-discloses-serious-accident-nuclear-plant-1976.html|Upheaval in the East; East Germany Discloses Serious Accident at Nuclear Plant in 1976]]. //The New York Times//.)) Itä-Saksan neuvostovalmisteiset voimalat suljettiinkin nopeasti Saksojen yhdistymisen jälkeen, mutta läntisten voimaloiden käyttöä jatkettiin. Hiilen asema energianlähteenä vahvistui myös siksi, koska ruskohiili oli köyhyydestä ja äärioikeiston noususta kärsivillä entisen Itä-Saksan alueilla harvoja suuria työllistäjiä. Kuten eräs sanonta kuului, mieluummin ruskea hiili kuin ruskeat paidat. (Ylipäätään, saksalaisten muistoja 1930-luvusta ei kannata aliarvioida. Taloudellinen toivottomuus ja vyönkiristyspolitiikka ajoivat miljoonat saksalaiset äänestämään natseja, ja pelko saman toistumisesta on edelleen vahva voima.) |
| Saksalaiset ajoivat ydinvoiman alas, koska pelkäsivät siinä piileviä, usein liioiteltuja mutta silti todellisia riskejä; suomalaiset hakkaavat metsiään vessapaperiksi, koska uskovat että hitaasti kasvavalla, lannoittamatta tiheäsyisellä, potentiaalisesti maailman parhaalla huonekalupuulla ei ole parempaakaan käyttöä. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. | Saksalaiset ajoivat ydinvoiman alas, koska pelkäsivät siinä piileviä, usein liioiteltuja mutta silti todellisia riskejä; suomalaiset hakkaavat metsiään vessapaperiksi, koska uskovat että hitaasti kasvavalla, lannoittamatta tiheäsyisellä, potentiaalisesti maailman parhaalla huonekalupuulla ei ole parempaakaan käyttöä. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. |
| |
| ====== Katso myös ====== | //[[kayttajat:jmkorhonen:jmkorhonen|Janne M. Korhonen]]//, 31.8.2022 |
| |
| ====Tälle sivulle viittaavat sivut==== | //Alun perin julkaistu [[https://jmkorhonen.fi/2022/08/31/miksi-saksa-luopui-ydinvoimasta/|jmkorhonen.fi-blogissa 31.8.2022]].// |
| | |
| {{backlinks>.}} | |
| |
| ====== Lähteet ====== | ====== Lähteet ====== |
| Koivisto, M. (2017). //Kaksi kautta I: Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994//. Tammi. | Koivisto, M. (2017). //Kaksi kautta I: Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994//. Tammi. |
| |
| Korhonen, J. M., & Partanen, R. (2015). //[[kayttajat:jmkorhonen:Uhkapeli ilmastolla (2015)|Uhkapeli ilmastolla: Vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden?]]// Omakustanne. | Korhonen, J. M., & Partanen, R. (2015). //[[:korhonen2015_uhkapeli_ilmastolla|Uhkapeli ilmastolla: Vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden?]]// Omakustanne. |
| |
| Partanen, R., & Korhonen, J. M. (2016). [[kayttajat:jmkorhonen:Musta hevonen (2016)|//Musta hevonen: Ydinvoima ja ilmastonmuutos.//]] Kosmos. | Partanen, R., & Korhonen, J. M. (2016). //[[:partanen2016_musta_hevonen|Musta hevonen: Ydinvoima ja ilmastonmuutos.]]// Kosmos. |
| |
| Perrow, C. (1999). //Normal accidents: Living with high-risk technologies//. Princeton University Press. | Perrow, C. (1999). //Normal accidents: Living with high-risk technologies//. Princeton University Press. |
| Weart, S. R. (2012). //The Rise of Nuclear Fear//. Harvard University Press. | Weart, S. R. (2012). //The Rise of Nuclear Fear//. Harvard University Press. |
| |
| //Viimeksi päivitetty: 23.5.2023// | ====== Katso myös ====== |
| | [[kayttajat:jmkorhonen:kaikki_blogitekstit_jmkorhonen_fi_sivustolta|Kaikki blogitekstit jmkorhonen.fi-sivustolta]] |
| | |
| | [[kayttajat:jmkorhonen:hakemisto|Janne M. Korhonen: kaikki kirjoitukset Reilumpi kerho-wikissä]] |
| | ===== Tälle sivulle viittaavat sivut ===== |
| | |
| | {{backlinks>.}} |
| | |
| | ===== Tunnisteet ===== |
| | {{tag>Energia Ydinvoima Saksa Historia jmkorhonen Arkisto blogi-jmkorhonen.fi 2022}} |
| | |
| | //Viimeksi päivitetty: 28.9.2023// |
| |
| [[:etusivu|Takaisin Etusivulle]] | [[:etusivu|Takaisin Etusivulle]] |
| [<6>] | |
