| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio |
| kayttajat:jmkorhonen:20-01-29_ssabn_vetyteras_ja_teknologisen_muutoksen_logiikka [2023/09/28 08:11] – Janne M. Korhonen | kayttajat:jmkorhonen:20-01-29_ssabn_vetyteras_ja_teknologisen_muutoksen_logiikka [2023/12/15 17:08] (nykyinen) – ↷ Links adapted because of a move operation Janne M. Korhonen |
|---|
| ====== SSABn vetyteräs ja teknologisen muutoksen logiikka ====== | {{htmlmetatags>metatag-robots=(index,follow) |
| | metatag-keywords=(historia, tekniikan historia, tekniikka, teräs, vety, teknologinen muutos, SSABm, aktivismi) |
| //Alun perin julkaistu [[https://jmkorhonen.fi/2020/01/29/pelastaako-tekniikka-ilmastokriisilta-ssabn-vetyteras-ja-teknologisen-muutoksen-logiikka/|29.1.2020 Janne M. Korhosen omassa blogissa, jmkorhonen.fi]]// | metatag-description=(Maailmanparannukseen tarvitaan aktivistien ja insinöörien yhteistyötä.) |
| | metatag-media-og:image=() |
| {{tag>Ympäristö Ilmastokriisi Tekniikka Historia Teräs Vety Politiikka jmkorhonen 2020}} | metatag-og:description=() |
| | metatag-og:any=() |
| | }} |
| | ====== SSABn vetyteräs ja teknologisen muutoksen logiikka (2020)====== |
| |
| Tiukentuneen ilmastonmuutoskeskustelun säikäyttämänä/kannustamana ruotsalainen teräsvalmistaja SSAB on kiirehtimässä aikaisempia suunnitelmiaan ottaa n. 80 vuotta vanha, niinsanottu vetypelkistystekniikka käyttöön raudan valmistuksessa. Nyt SSAB kaavailee ottavansa tekniikan tuotantokäyttöön vuoteen 2026 mennessä ja tuottavansa kaiken teräkseensä käyttämänsä raudan kyseisellä tekniikalla vuonna 2040. | Tiukentuneen ilmastonmuutoskeskustelun säikäyttämänä/kannustamana ruotsalainen teräsvalmistaja SSAB on kiirehtimässä aikaisempia suunnitelmiaan ottaa n. 80 vuotta vanha, niinsanottu vetypelkistystekniikka käyttöön raudan valmistuksessa. Nyt SSAB kaavailee ottavansa tekniikan tuotantokäyttöön vuoteen 2026 mennessä ja tuottavansa kaiken teräkseensä käyttämänsä raudan kyseisellä tekniikalla vuonna 2040. |
| ===== Tekniikoiden käyttöönotto riippuu politiikasta ===== | ===== Tekniikoiden käyttöönotto riippuu politiikasta ===== |
| |
| Aivan ensimmäiseksi on syytä ymmärtää, että SSAB:n kehittämä tekniikka ei todellakaan ole mikään uusi keksintö. Nopea, ylimalkainen patenttihakuni löysi raudan vetypelkistysmenetelmälle myönnetyn lukuisia patentteja ainakin vuodesta 1939 saakka (U.S. Patent 2236474A), ja muistan itse, miten juuri kyseistä tekniikkaa käsiteltiin vanhana, toimivana, mutta kannattamattomana menetelmänä Teknillisen korkeakoulun valutuotetekniikan laboratoriossa vuonna 2006, kun itse opiskelin siellä. | Aivan ensimmäiseksi on syytä ymmärtää, että SSAB:n kehittämä tekniikka ei todellakaan ole mikään uusi keksintö. Nopea, ylimalkainen patenttihakuni löysi raudan vetypelkistysmenetelmälle myönnetyn lukuisia patentteja ainakin vuodesta 1939 saakka (//U.S. Patent 2236474A//), ja muistan itse, miten juuri kyseistä tekniikkaa käsiteltiin vanhana, toimivana, mutta kannattamattomana menetelmänä Teknillisen korkeakoulun valutuotetekniikan laboratoriossa vuonna 2006, kun itse opiskelin siellä. |
| |
| Harkitsin tuolloin diplomityön tekemistä kyseisestä tekniikasta, mutta minua varoitettiin, ettei menetelmä ole likimainkaan kannattava, eikä sen tutkimiseen saati käyttöönottoon ole siksi saatavissa rahoitusta. Perussyy oli selvä ja helposti yksittäisen teekkarinkin laskettavissa: vetypelkistys vaatii suuria määriä kallista vetyä, kun taas hiilellä pelkistäminen perinteisin menetelmin on halpaa – ellei esimerkiksi hiilidioksidipäästöille aseteta poliittisin toimin kovaa hintaa. Vuonna 2006 tiukka ilmastopolitiikka oli vielä kaukaisuudessa, eikä ketään siksi kiinnostanut sijoittaa jopa satoja miljoonia euroja, mitä teollisen mittakaavan laitoksen rakentaminen vaatisi. | Harkitsin tuolloin diplomityön tekemistä kyseisestä tekniikasta, mutta minua varoitettiin, ettei menetelmä ole likimainkaan kannattava, eikä sen tutkimiseen saati käyttöönottoon ole siksi saatavissa rahoitusta. Perussyy oli selvä ja helposti yksittäisen teekkarinkin laskettavissa: vetypelkistys vaatii suuria määriä kallista vetyä, kun taas hiilellä pelkistäminen perinteisin menetelmin on halpaa – ellei esimerkiksi hiilidioksidipäästöille aseteta poliittisin toimin kovaa hintaa. Vuonna 2006 tiukka ilmastopolitiikka oli vielä kaukaisuudessa, eikä ketään siksi kiinnostanut sijoittaa jopa satoja miljoonia euroja, mitä teollisen mittakaavan laitoksen rakentaminen vaatisi. |
| Mikään ylläolevasta ei vähennä vetypelkistystä nyt kehittäville oikeutetusti kuuluvaa kunniaa menetelmän edelleenkehittämisestä ja ennen kaikkea riskinotosta sen käyttöön ottamisessa. Yllä kuvattu prosessi, jossa tekniikka tunnetaan jopa vuosikymmeniä ennen kuin toimintaympäristön muutos tekee sen käyttöönotosta kannattavaa, on äärimmäisen tyypillistä teknologialle. | Mikään ylläolevasta ei vähennä vetypelkistystä nyt kehittäville oikeutetusti kuuluvaa kunniaa menetelmän edelleenkehittämisestä ja ennen kaikkea riskinotosta sen käyttöön ottamisessa. Yllä kuvattu prosessi, jossa tekniikka tunnetaan jopa vuosikymmeniä ennen kuin toimintaympäristön muutos tekee sen käyttöönotosta kannattavaa, on äärimmäisen tyypillistä teknologialle. |
| |
| Tutkin itse [[lahteet:Korhonen2017_Constructed_solutions_to_constructed_constraints|väitöskirjassani]] hyvin vastaavaa tapausta, Outokummun ja kanadalaisen Incon 1940-luvun lopulla kehittämää kuparin ns. liekkisulatusmenetelmää ja sen kehittymistä. Laskutavasta riippuen, kyseinen menetelmä oli kuparimetallurgien tuntema vähintään 10-50 vuotta ennen kuin Outokumpu ja Inco rakensivat, itsenäisesti, ensimmäiset pilottiuuninsa vuonna 1947. Hyvin samalla tavalla kuin nyt SSAB:n tapauksessa, toimintaympäristön muutos aiheutti paineen tehdä asioita toisella tavalla: Outokummun tapauksessa sodanjälkeiset alueluovutukset, mukaanlukien Enson ja Rouhialan suurten vesivoimalaitosten luovutus, ja sulaton siirto Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta Imatralta Harjavaltaan aiheuttivat sähköpulan ja kannustivat yritystä kehittämään vaihtoehdon tuolloin käytössä olleelle sähkösulatukselle. | Tutkin itse [[:korhonen2017_constructed_solutions_to_constructed_constraints|väitöskirjassani]] hyvin vastaavaa tapausta, Outokummun ja kanadalaisen Incon 1940-luvun lopulla kehittämää kuparin ns. liekkisulatusmenetelmää ja sen kehittymistä. Laskutavasta riippuen, kyseinen menetelmä oli kuparimetallurgien tuntema vähintään 10-50 vuotta ennen kuin Outokumpu ja Inco rakensivat, itsenäisesti, ensimmäiset pilottiuuninsa vuonna 1947. Hyvin samalla tavalla kuin nyt SSAB:n tapauksessa, toimintaympäristön muutos aiheutti paineen tehdä asioita toisella tavalla: Outokummun tapauksessa sodanjälkeiset alueluovutukset, mukaanlukien Enson ja Rouhialan suurten vesivoimalaitosten luovutus, ja sulaton siirto Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta Imatralta Harjavaltaan aiheuttivat sähköpulan ja kannustivat yritystä kehittämään vaihtoehdon tuolloin käytössä olleelle sähkösulatukselle. |
| |
| ===== Tekniikka ei ole taikalaatikko ===== | ===== Tekniikka ei ole taikalaatikko ===== |
| Rekombinatorista teoriaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan usein ”komponenteista”, joilla tarkoitetaan sekä fyysisiä komponentteja, kuten muttereita, palkkeja ja prosessoreja, ja henkisiä ”komponentteja”, kuten Outokummun tapauksessa alunperin hiilivoimaloita koskevasta tutkimuksesta saatua ymmärrystä siitä, miten palamisreaktiot etenevät hienojakoisen aineksen muodostamassa leijupedissä. | Rekombinatorista teoriaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan usein ”komponenteista”, joilla tarkoitetaan sekä fyysisiä komponentteja, kuten muttereita, palkkeja ja prosessoreja, ja henkisiä ”komponentteja”, kuten Outokummun tapauksessa alunperin hiilivoimaloita koskevasta tutkimuksesta saatua ymmärrystä siitä, miten palamisreaktiot etenevät hienojakoisen aineksen muodostamassa leijupedissä. |
| |
| Uudet keksinnöt syntyvät yhdistelemällä olemassaolevia komponentteja, ja näistä keksinnöistä tulee mahdollisia komponentteja jälleen uusiin keksintöihin. (Paras yhteenveto ideasta löytyy kirjasta //[[lahteet:Arthur2010_Teknologian_luonne|Teknologian luonne (Arthur 2010)]]//. Kannattaa tukea tietokirjallisuuden suomentamista ja [[http://www.terracognita.fi/tc/product/teknologian-luonne/|ostaa kyseinen teos]].) Teoria on paitsi intuitiivisesti järkeenkäypä, se myös selittää erittäin hyvin monenlaisia innovaatiotutkimuksessa empiirisesti havaittuja ilmiöitä. Yksi näistä on se, miksi Outokumpu kehitti sähköpulan seurauksena radikaalin teknologian, mutta Vuoksenniska ei: kuparirikasteen sulattamiseen rikasteen omalla energiasisällöllä oli olemassa valmis, olennaiselta osaltaan jo vuonna 1897 patentoitu idea, mutta teräksen valmistuksessa vastaavia, Suomen oloissa soveltamiskelpoisia ideoita ei ollut. | Uudet keksinnöt syntyvät yhdistelemällä olemassaolevia komponentteja, ja näistä keksinnöistä tulee mahdollisia komponentteja jälleen uusiin keksintöihin. (Paras yhteenveto ideasta löytyy kirjasta //[[:arthur2010_teknologian_luonne|Teknologian luonne (Arthur 2010)]]//. Kannattaa tukea tietokirjallisuuden suomentamista ja [[http://www.terracognita.fi/tc/product/teknologian-luonne/|ostaa kyseinen teos]].) Teoria on paitsi intuitiivisesti järkeenkäypä, se myös selittää erittäin hyvin monenlaisia innovaatiotutkimuksessa empiirisesti havaittuja ilmiöitä. Yksi näistä on se, miksi Outokumpu kehitti sähköpulan seurauksena radikaalin teknologian, mutta Vuoksenniska ei: kuparirikasteen sulattamiseen rikasteen omalla energiasisällöllä oli olemassa valmis, olennaiselta osaltaan jo vuonna 1897 patentoitu idea, mutta teräksen valmistuksessa vastaavia, Suomen oloissa soveltamiskelpoisia ideoita ei ollut. |
| |
| Teoria auttaa myös ymmärtämään, miksi mikään määrä tarvetta ei mitenkään välttämättä johda tekniseen ratkaisuun. Vaikka emme yleensä ajattele tietoisesti asiaa, maailmassa olisi suunnattomat taloudelliset kannustimet esimerkiksi halvan, kestävän akkuteknologian tai antipainovoiman kehittämiseen. Yli 150 vuoden yrityksistä huolimatta ensimmäisessä on kuitenkin onnistuttu vain puolinaisesti, ja jälkimmäisessä emme tiedä edes mistä aloittaa. Meillä kun ei yksinkertaisesti ole tarvittavia henkisiä ja fyysisiä komponentteja, millä antigravitaatioteknologia voitaisiin edes teoriassa valmistaa – vaikka sen kehittäjälle lankeaisi automaattisesti paitsi valtavasti rahaa, myös varma Nobelin palkinto. | Teoria auttaa myös ymmärtämään, miksi mikään määrä tarvetta ei mitenkään välttämättä johda tekniseen ratkaisuun. Vaikka emme yleensä ajattele tietoisesti asiaa, maailmassa olisi suunnattomat taloudelliset kannustimet esimerkiksi halvan, kestävän akkuteknologian tai antipainovoiman kehittämiseen. Yli 150 vuoden yrityksistä huolimatta ensimmäisessä on kuitenkin onnistuttu vain puolinaisesti, ja jälkimmäisessä emme tiedä edes mistä aloittaa. Meillä kun ei yksinkertaisesti ole tarvittavia henkisiä ja fyysisiä komponentteja, millä antigravitaatioteknologia voitaisiin edes teoriassa valmistaa – vaikka sen kehittäjälle lankeaisi automaattisesti paitsi valtavasti rahaa, myös varma Nobelin palkinto. |
| Vastaavasti, emme itse asiassa edes tiedä, onko nykyisiä ratkaisuja radikaalin paljon parempia akkukemioita ylipäätään edes olemassa. Vaikka niitä olisi, ei ole mitään takeita siitä, että löydämme ne. Toisin sanoen: teknologia ei ole taikalaatikko, jonne riittävästi rahaa kaatamalla saamme ratkaisun mihin tahansa ongelmaan. (Ja kuka kaataisi taikalaatikkoon rahaa, ellei esimerkiksi politiikka siihen pakottaisi?) | Vastaavasti, emme itse asiassa edes tiedä, onko nykyisiä ratkaisuja radikaalin paljon parempia akkukemioita ylipäätään edes olemassa. Vaikka niitä olisi, ei ole mitään takeita siitä, että löydämme ne. Toisin sanoen: teknologia ei ole taikalaatikko, jonne riittävästi rahaa kaatamalla saamme ratkaisun mihin tahansa ongelmaan. (Ja kuka kaataisi taikalaatikkoon rahaa, ellei esimerkiksi politiikka siihen pakottaisi?) |
| |
| Tämä on luultavasti [[lahteet:Korhonen2017_Constructed_solutions_to_constructed_constraints|väitöskirjani (Korhonen, 2017)]] eniten politiikkarelevantti löydös: //teknisten ratkaisujen löytymistä kaikkiin kestävyyskriisin ongelmiin ei voi sulkea pois, mutta sitä ei myöskään voi pitää mitenkään todennäköisenä eikä varsinkaan siihen luottamista vastuullisena politiikkana.// | Tämä on luultavasti [[:korhonen2017_constructed_solutions_to_constructed_constraints|väitöskirjani (Korhonen, 2017)]] eniten politiikkarelevantti löydös: //teknisten ratkaisujen löytymistä kaikkiin kestävyyskriisin ongelmiin ei voi sulkea pois, mutta sitä ei myöskään voi pitää mitenkään todennäköisenä eikä varsinkaan siihen luottamista vastuullisena politiikkana.// |
| |
| Järkähtämätön usko teknologisiin ihmeisiin onkin enemmän uskontoa kuin rationaalista ajattelua, ollen yksi esimerkki ilmiöstä, johon esimerkiksi **Tommi Melender** viittaa [[https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/enta-jos-lakkaisimme-uskottelemasta-etta-ihminen-ratkaisee-aiheuttamansa-ongelmat-toivosta-luopuminen-ei-tarkoita-epatoivoa/|mainiossa kirjoituksessaan Suomen Kuvalehdessä (SK 3/2020)]]. Melenderin sanoin, ”Tapoimme Jumalan edistyksellä, mutta emme tappaneet uskonnollisuutta, siirsimme vain uskonnollisuuden perspektiivin taivaallisesta maalliseksi. Kun ahdistumme Australian metsäpaloista kertovan kuvavirran äärellä, emme rukoile pelastusta Jumalalta, vaan lujitamme toivoamme siihen, että edistys tekee kyllä tehtävänsä ja lahjoittaa meille teknologiat, joilla ilmastonmuutokseen kytkeytyvät sään ääri-ilmiöt saadaan kuriin.” | Järkähtämätön usko teknologisiin ihmeisiin onkin enemmän uskontoa kuin rationaalista ajattelua, ollen yksi esimerkki ilmiöstä, johon esimerkiksi **Tommi Melender** viittaa [[https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/enta-jos-lakkaisimme-uskottelemasta-etta-ihminen-ratkaisee-aiheuttamansa-ongelmat-toivosta-luopuminen-ei-tarkoita-epatoivoa/|mainiossa kirjoituksessaan Suomen Kuvalehdessä (SK 3/2020)]]. Melenderin sanoin, ”Tapoimme Jumalan edistyksellä, mutta emme tappaneet uskonnollisuutta, siirsimme vain uskonnollisuuden perspektiivin taivaallisesta maalliseksi. Kun ahdistumme Australian metsäpaloista kertovan kuvavirran äärellä, emme rukoile pelastusta Jumalalta, vaan lujitamme toivoamme siihen, että edistys tekee kyllä tehtävänsä ja lahjoittaa meille teknologiat, joilla ilmastonmuutokseen kytkeytyvät sään ääri-ilmiöt saadaan kuriin.” |
| {{ :kayttajat:jmkorhonen:talouden_materiaalitehokkuuden_kehitys_suomessa_1975-2100.png?600 |}} | {{ :kayttajat:jmkorhonen:talouden_materiaalitehokkuuden_kehitys_suomessa_1975-2100.png?600 |}} |
| |
| **Kuva 1.** //Talouden materiaalitehokkuuden (BKT euroa per capita/materiaalitonni) kehitys Suomessa vuodesta 1975. Historiallinen toteutuma mustalla. Ennusteet osoittavat, miten tehokkuuden pitäisi kehittyä, jos bruttokansantuote asukasta kohden kasvaa 0,5 - 2 %/a. Lähteet [[lahteet:Vaden2019|Váden ym. (2019)]], Tilastokeskus, omat laskelmat.// | **Kuva 1.** //Talouden materiaalitehokkuuden (BKT euroa per capita/materiaalitonni) kehitys Suomessa vuodesta 1975. Historiallinen toteutuma mustalla. Ennusteet osoittavat, miten tehokkuuden pitäisi kehittyä, jos bruttokansantuote asukasta kohden kasvaa 0,5 - 2 %/a. Lähteet [[:vaden2019|Váden ym. (2019)]], Tilastokeskus, omat laskelmat.// |
| |
| ===== Kestävyyskriisin selättäminen vaatii sekä tekniikkaa että politiikkaa ===== | ===== Kestävyyskriisin selättäminen vaatii sekä tekniikkaa että politiikkaa ===== |
| //[[kayttajat:jmkorhonen:jmkorhonen|Janne M. Korhonen]]//, 20.1.2020 | //[[kayttajat:jmkorhonen:jmkorhonen|Janne M. Korhonen]]//, 20.1.2020 |
| |
| ====== Katso myös ====== | //Alun perin julkaistu [[https://jmkorhonen.fi/2020/01/29/pelastaako-tekniikka-ilmastokriisilta-ssabn-vetyteras-ja-teknologisen-muutoksen-logiikka/|29.1.2020 Janne M. Korhosen omassa blogissa, jmkorhonen.fi]]// |
| |
| ====Tälle sivulle viittaavat sivut==== | ====== Lähteet ====== |
| |
| {{backlinks>.}} | Arthur, W. B. (2010). //[[:arthur2010_teknologian_luonne|Teknologian luonne, Mitä se on ja millainen on sen evoluutio (kääntänyt K. Pietiläinen).]]// Terra Cognita. |
| |
| ====== Lähteet ====== | Korhonen, J. M. (2017). //[[:korhonen2017_constructed_solutions_to_constructed_constraints|Constructed solutions to constructed constraints: Resource scarcities and technological change]]// [Väitöskirja]. Aalto University School of Business. |
| |
| Arthur, W. B. (2010). //[[lahteet:Arthur2010_Teknologian_luonne|Teknologian luonne, Mitä se on ja millainen on sen evoluutio (kääntänyt K. Pietiläinen).]]// Terra Cognita. | Korhonen, J. M. (2017). //Constructed solutions to constructed constraints: Resource scarcities and technological change// [Väitöskirja]. Aalto University School of Busine |
| |
| [[lahteet:vaden2019|Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?]] Alue ja Ympäristö, 48(1). [[https://doi.org/10.30663/ay.76338]] | |
| | [[:vaden2019|Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?]] Alue ja Ympäristö, 48(1). [[https://doi.org/10.30663/ay.76338]] |
| | |
| | ====== Katso myös ====== |
| | [[kayttajat:jmkorhonen:kaikki_blogitekstit_jmkorhonen_fi_sivustolta|Kaikki blogitekstit jmkorhonen.fi-sivustolta]] |
| | |
| | [[kayttajat:jmkorhonen:hakemisto|Janne M. Korhonen: kaikki kirjoitukset Reilumpi kerho-wikissä]] |
| | ===== Tälle sivulle viittaavat sivut ===== |
| | |
| | {{backlinks>.}} |
| | |
| | ===== Tunnisteet ===== |
| | {{tag>Ympäristö Ilmastokriisi Tekniikka Historia Teräs Vety Politiikka jmkorhonen Arkisto blogi-jmkorhonen.fi 2020}} |
| |
| //Viimeksi päivitetty: 28.9.2023// | //Viimeksi päivitetty: 28.9.2023// |
| |
| [[:etusivu|Takaisin Etusivulle]] | [[:etusivu|Takaisin Etusivulle]] |
| [<6>] | |
