| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio |
| jevonsin_paradoksi [2023/05/23 17:37] – Janne M. Korhonen | jevonsin_paradoksi [2023/12/15 17:10] (nykyinen) – ↷ Page moved from ymparisto:jevonsin_paradoksi to jevonsin_paradoksi Janne M. Korhonen |
|---|
| ====== Jevonsin paradoksi ====== | ====== Jevonsin paradoksi ====== |
| |
| Miksi tekniikan kehitys ei pelasta ympäristöä? Koska resurssien tehostunut käyttö johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että resursseja käytetään kokonaisuutena enemmän. | Miksi tekniikan kehitys ei pelasta ympäristöä? Koska resurssien tehostunut käyttö johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että resursseja käytetään kokonaisuutena enemmän. |
| |
| Eräs taloustieteen uranuurtajista, englantilainen William Stanley Jevons, esitti jo vuonna 1865, että tekniikan kehitys ei voi vähentää resurssien kulutusta.(([[https://www.econlib.org/library/YPDBooks/Jevons/jvnCQ.html|Jevons (1866)]])) Resurssitaloustieteen klassikoihin kuuluvassa kirjassaan //The Coal Question// hän kiinnitti huomiota yksinkertaiseen epäkohtaan: vaikka höyrykoneiden polttoainetehokkuus oli kasvanut huikeasti 1700-luvun lopusta, Englannissa poltettiin silti hiiltä noin sata kertaa enemmän kuin 1800-luvun alussa. Jevons päätteli, aivan oikein, että tämä johtui nimenomaan tekniikan ja tehokkuuden kehittymisestä. Entistä tehokkaampia ja halvempia höyrykoneita kannatti käyttää useammassa paikassa, jolloin hiilen kulutus kokonaisuutena lisääntyi, vaikka yhden hevosvoiman tuottamiseksi tarvittavan hiilen määrä olikin vähentynyt dramaattisesti. | Eräs taloustieteen uranuurtajista, englantilainen William Stanley Jevons, esitti jo vuonna 1865, että tekniikan kehitys ei voi vähentää resurssien kulutusta.(([[https://www.econlib.org/library/YPDBooks/Jevons/jvnCQ.html|Jevons (1866)]])) Resurssitaloustieteen klassikoihin kuuluvassa kirjassaan //The Coal Question// hän kiinnitti huomiota yksinkertaiseen epäkohtaan: vaikka höyrykoneiden polttoainetehokkuus oli kasvanut huikeasti 1700-luvun lopusta, Englannissa poltettiin silti hiiltä noin sata kertaa enemmän kuin 1800-luvun alussa. Jevons päätteli, aivan oikein, että tämä johtui nimenomaan tekniikan ja tehokkuuden kehittymisestä. Entistä tehokkaampia ja halvempia höyrykoneita kannatti käyttää useammassa paikassa, jolloin hiilen kulutus kokonaisuutena lisääntyi, vaikka yhden hevosvoiman tuottamiseksi tarvittavan hiilen määrä olikin vähentynyt dramaattisesti. |
| |
| {{tag>Talousteoria Ympäristö Resurssit Rebound}} | |
| |
| |
| Jevonsin paradoksiksi nimetty ilmiö on sittemmin havaittu ja todistettu lukemattomissa eri kohteissa - käytännössä kaikkialla, missä sitä on voitu ja viitsitty tutkia. Erityisen vahvoja todisteita sen puolesta löytyy autoilusta ja valaistuksesta, jossa kummassakin tehokkuusparannukset ovat näkyneet ajosuoritteen ja valaistuksen määrän selvänä lisääntymisenä. Mainio nykyajan esimerkki löytyy hopeasta. Vielä vuosituhannen vaihteessa hopean tärkein yksittäinen käyttökohde oli valoherkkien filmien valmistaminen. Maailman hopeantuotannosta valokuvauksen tarpeisiin meni enimmillään 42 prosenttia vuonna 2002. Kun digitaalikamerat yleistyivät, muistan itsekin kuulleeni niitä kehuttavan ympäristöteoiksi: nyt hopean tuotanto varmasti vähenisi. | Jevonsin paradoksiksi nimetty ilmiö on sittemmin havaittu ja todistettu lukemattomissa eri kohteissa - käytännössä kaikkialla, missä sitä on voitu ja viitsitty tutkia. Erityisen vahvoja todisteita sen puolesta löytyy autoilusta ja valaistuksesta, jossa kummassakin tehokkuusparannukset ovat näkyneet ajosuoritteen ja valaistuksen määrän selvänä lisääntymisenä. Mainio nykyajan esimerkki löytyy hopeasta. Vielä vuosituhannen vaihteessa hopean tärkein yksittäinen käyttökohde oli valoherkkien filmien valmistaminen. Maailman hopeantuotannosta valokuvauksen tarpeisiin meni enimmillään 42 prosenttia vuonna 2002. Kun digitaalikamerat yleistyivät, muistan itsekin kuulleeni niitä kehuttavan ympäristöteoiksi: nyt hopean tuotanto varmasti vähenisi. |
| Vaan miten kävikään? Kuten kuva 1 osoittaa, mullistava tekninen parannus, joka teki yhden tärkeän ja merkittäviä ympäristövahinkoja aiheuttavan raaka-aineen nopeasti liki kokonaan tarpeettomaksi sen tärkeimmässä käyttökohteessa - ei näkynyt kulutuksessa yhtään mitenkään. Hopean louhinnan nouseva trendi jatkui ilman että valokuvauksen murros olisi vaikuttanut siihen millään tavoin. Nykyään maailmassa louhitaan lähes 50 prosenttia enemmän hopeaa kuin vuonna 2000. Ympäristömielessä digikamera oli täydellinen floppi. | Vaan miten kävikään? Kuten kuva 1 osoittaa, mullistava tekninen parannus, joka teki yhden tärkeän ja merkittäviä ympäristövahinkoja aiheuttavan raaka-aineen nopeasti liki kokonaan tarpeettomaksi sen tärkeimmässä käyttökohteessa - ei näkynyt kulutuksessa yhtään mitenkään. Hopean louhinnan nouseva trendi jatkui ilman että valokuvauksen murros olisi vaikuttanut siihen millään tavoin. Nykyään maailmassa louhitaan lähes 50 prosenttia enemmän hopeaa kuin vuonna 2000. Ympäristömielessä digikamera oli täydellinen floppi. |
| |
| KUVA 1. Maailman hopeantuotanto ja valokuvauksessa käytetyn hopean määrä 1996-2019. | //KUVA 1. Maailman hopeantuotanto ja valokuvauksessa käytetyn hopean määrä 1996-2019. Lähde: U.S. Geological Survey.// |
| |
|  | {{ :hopeantuotanto_maailma_1996-2019.png?600 |Maailman hopeantuotanto 1996-2019; tuotanto on vain kasvanut. USGS:n tilastoista koonnut Janne M. Korhonen.}} |
| |
| Vastaavat tulokset ovat sääntö, eivät poikkeus. Esimerkiksi Dahmus (2014) kävi läpi tekniikan kehittymisen vaikutuksen kymmenen tärkeän hyödykeen tai aktiviteetin energiankulutukseen vuosien 1805 ja 2009 välisenä aikana.(([[https://web.mit.edu/ebm/www/Publications/JIE%20-%20Dahmus%20-%20Can%20Efficiency%20Improvements%20Reduce%20Resource%20Consumption%20-%202014%20copy.pdf|Dahmus (2014)]])) Vain yhdessä tapauksessa tehokkuusparannukset pitivät energiankulutuksen edes suunnilleen samalla tasolla; kaikissa muissa tapauksissa kokonaiskulutus nousi selvästi. Jos muu kuin energiankulutus huomioitaisiin, huomattaisiin, että kaikkien aktiviteettien //kokonais//vaikutukset ovat kasvaneet huikeasti. | Vastaavat tulokset ovat sääntö, eivät poikkeus. Esimerkiksi Dahmus (2014) kävi läpi tekniikan kehittymisen vaikutuksen kymmenen tärkeän hyödykeen tai aktiviteetin energiankulutukseen vuosien 1805 ja 2009 välisenä aikana.(([[https://web.mit.edu/ebm/www/Publications/JIE%20-%20Dahmus%20-%20Can%20Efficiency%20Improvements%20Reduce%20Resource%20Consumption%20-%202014%20copy.pdf|Dahmus (2014)]])) Vain yhdessä tapauksessa tehokkuusparannukset pitivät energiankulutuksen edes suunnilleen samalla tasolla; kaikissa muissa tapauksissa kokonaiskulutus nousi selvästi. Jos muu kuin energiankulutus huomioitaisiin, huomattaisiin, että kaikkien aktiviteettien //kokonais//vaikutukset ovat kasvaneet huikeasti. |
| |
| //Perustuu alun perin [[https://jmkorhonen.fi/2021/02/03/jevonsin-paradoksi-eli-miksi-tekniikka-ei-pelasta-ymparistoa/|jmkorhonen.fi-blogissa 3.2.2021 julkaistuun kirjoitukseen]].// | //Perustuu alun perin [[https://jmkorhonen.fi/2021/02/03/jevonsin-paradoksi-eli-miksi-tekniikka-ei-pelasta-ymparistoa/|jmkorhonen.fi-blogissa 3.2.2021 julkaistuun kirjoitukseen]].// |
| | |
| | ====== Lähteet ====== |
| | |
| | Dahmus, J. B. (2014). Can Efficiency Improvements Reduce Resource Consumption?: A Historical Analysis of Ten Activities. //Journal of Industrial Ecology//, 18(6), 883–897. [[https://doi.org/10.1111/jiec.12110|https://doi.org/10.1111/jiec.12110]] [[https://web.mit.edu/ebm/www/Publications/JIE%20-%20Dahmus%20-%20Can%20Efficiency%20Improvements%20Reduce%20Resource%20Consumption%20-%202014%20copy.pdf|PDF-linkki]] |
| | |
| | Jevons, W. S. (1866). //The Coal Question//, 2nd Revised Edition. MacMillan and Co. [[https://www.econlib.org/library/YPDBooks/Jevons/jvnCQ.html|https://www.econlib.org/library/YPDBooks/Jevons/jvnCQ.html]] |
| |
| ====== Katso myös ====== | ====== Katso myös ====== |
| Mineraalien korvaamisesta ja kasvavasta "energiaseinästä" mm. Bardi, Ugo (2013). The Mineral Question: how energy and technology will determine the future of mining. //Frontiers in Energy Research// 1(9). [[https://doi.org/10.3389/fenrg.2013.00009|https://doi.org/10.3389/fenrg.2013.00009]] | Mineraalien korvaamisesta ja kasvavasta "energiaseinästä" mm. Bardi, Ugo (2013). The Mineral Question: how energy and technology will determine the future of mining. //Frontiers in Energy Research// 1(9). [[https://doi.org/10.3389/fenrg.2013.00009|https://doi.org/10.3389/fenrg.2013.00009]] |
| |
| ====Tälle sivulle viittaavat sivut==== | ===== Tälle sivulle viittaavat sivut ===== |
| |
| {{backlinks>.}} | {{backlinks>.}} |
| |
| ====== Lähteet ====== | ===== Tunnisteet ===== |
| | {{tag>Talous Ympäristö Resurssit Rebound jmkorhonen Artikkelit 2023}} |
| |
| Dahmus, J. B. (2014). Can Efficiency Improvements Reduce Resource Consumption?: A Historical Analysis of Ten Activities. //Journal of Industrial Ecology//, 18(6), 883–897. [[https://doi.org/10.1111/jiec.12110|https://doi.org/10.1111/jiec.12110]] [[https://web.mit.edu/ebm/www/Publications/JIE%20-%20Dahmus%20-%20Can%20Efficiency%20Improvements%20Reduce%20Resource%20Consumption%20-%202014%20copy.pdf|PDF-linkki]] | //Viimeksi päivitetty: 28.9.2023// |
| |
| Jevons, W. S. (1866). //The Coal Question//, 2nd Revised Edition. MacMillan and Co. [[https://www.econlib.org/library/YPDBooks/Jevons/jvnCQ.html|https://www.econlib.org/library/YPDBooks/Jevons/jvnCQ.html]] | [[:etusivu|Takaisin Etusivulle]] |
| |
| //Viimeksi päivitetty: 23.5.2023// | |
| |
| [[:etusivu|Takaisin Etusivulle]] | |
| [<6>] | |
| |
| |